Eduskuntatalo on noin tuhannen ihmisen työpaikka. Kansanedustajilla on pätkätyö, mutta virkamiehet pysyvät. Heidän joukossaan on noin sata JHL:läistä, joista tapaamme nyt kolme: turvatarkastaja Kai Flinkin, palveluasiantuntija Hussein Alin ja laitoshuoltaja Leila Hyötylän.
Turvatarkastaja Kai Flink, 56, muistaa hyvin, kuinka hän ojensi presidentti Mauno Koivistolle valkoiset hansikkaat.
Oli presidentin virkaanastujaiset 27. tammikuuta 1982. Koivisto oli antanut juhlallisen vakuutuksensa eduskunnan täysistunnossa. Nyt hän valmistautui puolustusvoimain tuoreena ylipäällikkönä vastaanottamaan kunniakomppanian Eduskuntatalon edessä.
– Manun käden tärisivät ja hän totesi, että vähän jännittää tämä uusi homma, Flink muistelee.
– Tulin taloon, kun puhemiehenä oli Johannes Virolainen.
Myös ensimmäisen työpäivänsä Eduskuntatalossa Kai Flink muistaa kuin eilisen. Se oli 18. huhtikuuta 1980.
Hän oli hakenut lähetin paikkaa, ja kapusi raput kohti pääovea ja neljäntoista graniittipylvään rivistöä.
– Oli pyydetty käymään näytillä kello yhdeksältä, ja työt alkoivat siitä hetkestä, kun ovi avattiin. Ei ollut haastatteluja tai muita muodollisuuksia kuten nykyään.
Seuraavana aamuna Flinkistä otettiin mittoja virkapukua varten ja runsaassa viikossa hän sai nimityksen valtion virkaan.
Lähes 40 vuoden työkokemuksella Flink kuuluu virkaiältään eduskunnan kokeneimpiin.
– Moni on kysynyt, olinko talossa jo Ahtisaaren presidenttikaudella. Vastaan, että joo. Minä tulin taloon, kun presidenttinä oli Urho Kekkonen ja puhemiehenä Johannes Virolainen.
Katso presidentti Mauno Koiviston eduskunnalle ja Suomen kansalle antama juhlallinen vakuutus Ylen Areenasta.
Maratonistuntoja enää harvoin
Flinkin työ eduskunnan tsupparina vaihtui nopeasti virastoavustajaksi. Nyttemmin nimike on turvatarkastaja. Kollegoja on useita, mutta näiden tarkkaa määrää hän ei halua turvallisuussyistä kertoa.
– Ennen ovilla pidettiin kirjaa kävijöistä ja ilmoitettiin vieraiden nimet, nykyään kaikki menevät kansanedustajia ja vakituista henkilökuntaa lukuun ottamatta läpi turvatarkastuksen.
Myös eduskunnan työkulttuuri on muuttunut Flinkin alkuajoista. 80- ja vielä 90-luvullakin täysistunnot saattoivat venyä aamuyön tunteihin, ja muutaman kerran hän oli töissä läpi yön.
– Kun lapset olivat pieniä, näin heidät hereillä maanantaiaamuna töihin lähtiessä ja seuraavan kerran vasta perjantai-iltana. Muina päivinä he ehtivät nukkumaan ennen kuin isä pääsi töistä kotiin.
Nykyään turvatarkastajat työskentelevät kahdessa vuorossa, ja päivittäinen työaika on 7 tuntia 16 minuuttia. Maratonistuntoja on enää joulukuussa, kun eduskunta lyö lukkoon seuraavan vuoden budjetin.
– Silloin iltavuorolla menee usein ylitöiksi.
Kansanedustajien tahdissa
Kansanedustajien työ rytmittää Eduskuntatalon arkea. Aamupäivisin on valiokuntakokouksia, joihin osallistuu kansanedustajien lisäksi eduskunnan virkamieskuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita.
Täysistuntoja on iltapäivisin tiistaista perjantaihin, samoin ryhmäkokouksia. Maanantaisin töissä on lähinnä eduskunnan virkamieskunta, sillä kansanedustajat ovat kotikonnuillaan, osa pitkien matkojen päässä maakunnissa.
– Uusien kansanedustajien nimiä alan opetella jo vaaliyönä.
Eduskuntatalon ovet sulkeutuvat kello 20. Turvatarkastajat ovat koko päivän vierassisäänkäynnillä, ja osa istuntosalissa takaamassa lainlaatijoiden turvallisuuden ja työrauhan.
– Toisinaan lehtereillä on mielenilmauksia, ja silloin puututaan asiaan ja poistetaan häiriköt. Joskus on jouduttu tyhjentämään koko yleisöparvi.
Vaaliyönä nimet mieleen
Varsinkin pidempään turvatarkastuksessa työskennelleet pitävät kunnia-asiana tunnistaa kaikki kansanedustajat. He ovat nimittäin talon ainoita työntekijöitä, joilla ei ole kuvallista henkilökorttia kaulassa.
Flink kiittelee kasvomuistiaan, joka on vuosien mittaan vielä kehittynyt.
– Kasvot opin tuntemaan kerrasta, ja uusien läpi menneiden kansanedustajien nimiä alan opetella jo vaaliyönä. Tekee muuten hyvän vaikutuksen, kun edustaja tulee ensimmäisen kerran Arkadianmäelle ja turvatarkastaja tervehtii häntä nimellä, hän vinkkaa.
Rakennus teki vaikutuksen 7-vuotiaaseen
Hussein Ali, 33, muutti 7-vuotiaana vanhempiensa mukana Somaliasta Suomeen. Hän asui Helsingin Munkkiniemessä ja ohitti usein Eduskuntatalon raitiovaunulla.
– Katselin ikkunasta ja ajattelin jo silloin, että onpa hieno rakennus. En tiennyt, että kyseessä on Suomen parlamenttitalo, mutta olin vaikuttunut sen kauneudesta, hän kertoo.
– Vieläkin mietin, olenko oikeasti töissä täällä.
Nykyään Ali on vaikuttunut paitsi rakennuksen ulkonäöstä myös siitä, että talo toteuttaa kansanvaltaa.
– Tulen maasta, jossa demokratia ei ole itsestäänselvyys. Siksi työ täällä tuntuu niin mahtavalta. Vieläkin mietin, olenko oikeasti töissä täällä.
Työn ohella datanomiksi
Ali aloitti työt Eduskuntatalossa kahdeksan vuotta sitten virastoavustajana. Työn ohella hän opiskeli datanomiksi ja viisi viime vuotta hän on toiminut palveluasiantuntijana. Työpiste sijaitsee IT-palveluissa, päätalon ensimmäisessä kerroksessa.
– Yksikkömme huolehtii kaikkien eduskunnassa työskentelevien tietoteknisten laitteiden toimivuudesta. Jos on ongelmia työasemien, mobiililaitteiden tai ohjelmistojen kanssa, annamme tukea ja käytönopastusta.
Yleisimmät pulmat ovat samat kuin kenellä tahansa tietotekniikan käyttäjällä: tietokoneen salasanan unohtaminen ja matkapuhelimen SIM-kortin joutuminen PUK-kooditilaan.
– Jos kannettava ei ole uusille kansanedustajille tuttu, autamme ja opastamme sen käyttöön. Eduskuntatyö saattaa käydä hankalaksi, jos ei osaa seurata asioiden etenemistä omalta työasemalta käsin.
Alin työhön kuuluu myös uusien työntekijöiden ja kansanedustajien perehdyttäminen tietoturvallisuuteen.
Paljon kehuja ja kiitoksia
Eduskunnassa työskentelevien on tapana sinutella toisiaan, mutta Ali on poikkeus. Hän teitittelee – ainakin aluksi.
– Kohteliaisuus on tärkeää, ja kaikkia tervehditään.
Palvelualttiudestaan Ali on saanut myös kehuja. Kun IT-palvelut sai tänä syksynä eduskunnassa ensimmäistä kertaa myönnetyn Anna hyvän kiertää -palkinnon, häntä muistettiin erityiskiitoksella.
Lämmöllä Ali muistaa myös eduskunnan pääsihteerin Maija-Leena Paavolan kehuja, jotka hän sai esimiehensä välityksellä.
– Se on antanut paljon motivaatiota.
Eduskunnan puhemiehistö laatii talon päiväjärjestyksen ja vaikuttaa muutenkin sen ilmapiiriin.
– Mutta ei se ole pelkästään heistä kiinni. Myönteinen ilmapiiri tarvitsee jokaista, joka eduskunnassa työskentelee.
Vain pallolla on väliä
Alilta on turha kysyä, kuinka hän viihtyy eduskunnassa. Se näkyy silmistä ja hymystä.
– Hyvä työilmapiiri, loistava työterveyshuolto ja turvallisuuden tunne, joka virkaan liittyy. Myös ravintolan lounastarjonta on laadukas, ja työaika perheystävällinen, sanoo neljävuotiaan pojan isä.
– Jalkapallo yhdistää. Politiikalla ja puoluekannalla ei ole silloin väliä.
Ali arvostaa myös sitä, että työnantaja kannustaa opiskeluun ja mahdollistaa sen. Lisäksi eduskunnassa on liki 60 kerhoa ja harrastusryhmää, joihin talon työntekijät voivat osallistua.
Parhaiten tutustuminen ja ystävystyminen sujuvat hänen mielestään eduskunnan urheilukerhossa.
– Jalkapallo yhdistää, ja olen sitä kautta saanut tutustua paremmin moniin ”futiskansanedustajiin”. Politiikalla ja puoluekannalla ei ole silloin väliä, mutta pallolla on.
Ensi yritys päättyi tylysti
Lohjalainen laitoshuoltaja Leila Hyötylä, 60, on työskennellyt Eduskuntatalossa 12 vuotta. Ensimmäinen työnhakuyritys eduskuntaan tuotti kuitenkin tylyn lopputuloksen.
– Kuulin tutultani, että täällä on paikka auki. Soitin ja kerroin, miten monipuolinen kokemus minulla on siivoustyöstä. Langan toisesta päästä tiedusteltiin, onko tutkintoa. Kun kerroin, että se puuttuu, minulle todettiin, että ”tämä puhelu päättyy nyt tähän”.
”Tämä puhelu päättyy nyt tähän.”
Hyötylä suoritti laitoshuoltajan ammattitutkinnon, ja seuraavassa haussa tärppäsi.
– Olen viihtynyt. Jo ensimmäisenä vuonna päätin, että tämä on eläkevirkani, jos eivät jostain syystä potki pois, hän sanoo.
Työmatkoihin kuluu kolme tuntia
Arkiaamuina Hyötylä herää kotonaan Lohjalla ennen neljää, jotta ehtii viiden bussiin ja töihin pääkaupunkiin. Edestakaisiin työmatkoihin menee yli kolme tuntia päivässä.
– Ei kai sitä jaksaisi, jos ei tykkäisi työstään ja viihtyisi niin hyvin.
Viihtymisestä kielii sekin, että neljän vuoden päässä häämöttävä eläke ei Hyötylää houkuttele. Hän haluaa jatkaa senkin jälkeen Eduskuntatalossa.
– Enkä ole ainoa. Tälläkin hetkellä yksi laitoshuoltajista on ”yliajalla”. Tässä talossa ei tunneta ikärasismia, eikä muutakaan syrjintää, hän vakuuttaa.
Parasta eduskunnassa on Hyötylän mielestä työkaverit ja koko työyhteisö.
– Täällä tervehditään kaikkia ja ollaan muutenkin kohteliaita.
Kansanedustajilta kohtelias ja toisia arvostava käytös tuppaa istuntosalissa toisinaan unohtumaan. Siitä on muistuttanut muun muassa politiikan kommentaattori Jussi Lähde.
Leila Hyötylä nauttii myös Eduskuntatalon puitteista marmorisaleineen ja juhlallisine portaikkoineen.
– Lisäksi meistä pidetään hyvää huolta, hän sanoo.
Huolenpitoon kuuluu laadukas työterveyshuolto, eli omat lääkärit, terveydenhoitajat ja fysioterapeutit. Lisäksi kansanedustajien ja muun henkilökunnan käytössä on useita saunoja ja uima-allas.
– Olen allasnarkkari. Käyn altaassa parina kolmena päivänä viikossa töiden jälkeen. Kuudenkympin ja kuoleman välissä on pakko pitää selästä ja lihaksista huolta.
Työnkierto estää sokeuden
Kun Hyötylä aloitti Eduskuntatalossa, laitoshuoltajia oli 47. Nykyään pärjätään 36:lla.
Tehokkuuden nousu johtuu siivousmenetelmien kehittymisestä ja koneiden käytön lisääntymisestä. Myös pintamateriaaleja on uusittu, ja se on keventänyt laitoshuoltajien työtä.
Kullakin laitoshuoltajalla on vastuullaan oma alue, keskimäärin 2 000 neliömetriä, kuudessa eri rakennuksessa. Siivousalueet vaihtuvat puolivuosittain.
– Työnkierto estää siivoussokeutta.
– Työnkierto on hyvä, sillä se estää siivoussokeutta. Kun aikansa tekee yhtä aluetta, voi kulkea ohi huomaamatta tahraa, Hyötylä selittää.
Tavallisesta toimistosiivouksesta työ eroaa siinä, että puhtausvaatimukset ovat korkeammat. Sen huomaa, sillä joka paikka kiiltää.
– Jotkut talon virkamiehet kulkevat sisällä sukkasillaan. Sanovat, ettei kenkiä tarvita, koska lattiat ovat aina putipuhtaat!
Sinunkaupat tehdään heti
Kansanedustajien työhuoneita siivotessaan Hyötylä on tutustunut parlamentaarikkoihin, ystävystynytkin joidenkin kanssa.
– Tämä on demokraattinen työpaikka. Sinunkaupat tehdään heti, kun tulee uusia kansanedustajia taloon. Mutta sinuttelu on tilannekohtaista: jos edustaja on vieraiden seurassa, teititellään.
– Menimme kansanedustajan kanssa käsikynkkää katsomaan, missä on lähin biojäteastia.
Kaikki eduskunnan virkamiehet laitoshuoltajasta pääsihteeriin tekevät työtä kansanedustajia varten, mutta passata ei Hyötylän mukaan tarvitse. Sen sijaan kierrätykseen liittyviä neuvoja hän jakaa mielellään, koska lajittelun suhteen esiintyy edelleen uusavuttomuutta.
– Jätän kierrätysohjeita työhuoneisiin ja tarvittaessa näytän, mihin mikäkin roska kuuluu. Kerran menimme erään mieskansanedustajan kanssa käsikynkkää katsomaan, missä on lähin biojäteastia.
Toisinaan on herkkiä hetkiä
Päivänpolitiikasta Hyötylä ei keskustele koskaan kansanedustajien tai näiden avustajien kanssa. Se on eduskunnan työkulttuurin kirjoittamaton sääntö, aivan kuten vastaantulijoiden tervehtiminen.
– Nyt syyskauden alussa on juteltu ilmoista ja päivitetty kesän kuulumisia. Toisinaan jaetaan isojakin murheita, Hyötylä kertoo.
Eduskuntavaalien jälkeen ilmassa on erityistä dramatiikkaa. Joku luopuu kansanedustajan toimesta vapaaehtoisesti, toinen putoaa. Viime kevään vaaleissa peräti 83 valituista oli joko ensikertalaisia tai tauon jälkeen eduskuntaan palanneita.
– Eduskunnasta putoaminen aiheuttaa herkkiä hetkiä. Viime keväänä kolme edustajaa oli kaulassa kiinni, paljastaa Hyötylä.
Hän ei terapoi, mutta auttaa omalta osaltaan tekemään surutyötä.
– Ensin itketään ja surraan yhdessä, sitten osataan ajatella seuraavaa tuntia ja huomista.
Eduskuntatalon tuhat työntekijää
- Eduskuntatalossa työskentelee noin 1 000 henkilöä.
- 200 kansanedustajaa, noin 440 kanslian virkamiestä ja noin 120 työsuhteista, enimmäkseen avustajia.
- Lisäksi Oikeusasiamiehen kanslia, Ihmisoikeuskeskus, Valtion taloudellinen tarkastusvirasto ja Ulkopoliittinen instituutti pitävät majaa Eduskuntatalossa. Niissä työskentelee runsas 200 henkilöä.
- Virkamiehet ja avustajat kuuluvat eduskunnan kansliaan. Sen kuusi toimintayksikköä ovat keskuskanslia (61 henkilöä), hallinto- ja palveluyksikkö (144), valiokuntasihteeristö (68), tieto- ja viestintäosasto (65), kansainvälinen osasto (19) ja turvallisuusosasto (37).
- Henkilöstön keski-ikä on 47,6 vuotta.
- Naisten osuus on 63 prosenttia ja miesten 37.
- Henkilöstömenot ovat noin 54 miljoonaa euroa.
- Eduskunnan kanslian alaisuudessa työskentelee noin 100 JHL:n jäsentä. Lisäksi JHL:läisiä kansanedustajia on parikymmentä.
Lähde: Eduskunnan kanslian toimintakertomus 2018